Historiallisia kiinnekohtia

Anianpelto

Pitäjän historiallisia paikkoja on Anianpelto, josta vuonna 1727 tehtiin virallinen markkinapaikka. Vuosien 1740–1741 valtiopäivillä Anianpellosta päätettiin tehdä kaupunki, mutta asikkalalaiset olivat päätöstä vastaan, he elivät mieluimmin omissa kylissään. Vielä vuonna 1775 Anianpellossa käydessään kuningas Kustaa III määräsi, että paikalle oli perustettava kauppala ja pohjoisemmaksi Pulkkilanharjulle kaupunki nimeltään Kukonharju. Kaupunkia ei Asikkalaan tullut, mutta markkinapaikka ja kanava tekivät Vääksystä pitäjän suurimman kylän ja lopulta hallinnollisen keskuksen. Asikkala tunnetaan myös siitä, että Vähä-Äiniössä rakennettiin vuonna 1856 Päijänteen ensimmäinen höyryalus, joka aloitti Jyväskylän ja Anianpellon välisen höyrylaivaliikenteen.

Vääksyn kanava

Pitäjän tunnetuin nähtävyys on Vääksyn kanava, joka rakennettiin vuosina 1868-1871 ja uusittiin 1909-1911; se on edelleen Suomen vilkkaimpia sisävesikanavia. Päijänteen yhdistää Kymijokeen Kalkkisten kanava, se rakennettiin 1875-1878 ohittamaan Kalkkisten koski, kanava uudistettiin 1960-luvulla uittokanavaksi ja siihen rakennettiin 500 metriä pitkä sulku, joka on makeanveden kanavista Euroopan pisin.

Asikkalan vanha ja uusi kirkko

Puinen ristikirkko, rakentajana asikkalalainen David Juhaninpoika, valmistui 1689. Purettiin 1892. Ristikirkon hirsiä käytettiin läheisen kansakoulun rakentamiseen. Kellotapulin läpikäytävästä, on jäljellä alaosa kirkonkylän vanhimpana rakennuksena, valmistui 1690. Ristikirkkoa vanhemmista kappeleista on tietoa jo vuodesta 1626-27 lähtien. (Kuva: Finna. Museovirasto CC BY 4.0. Kaarlo Vuori 1889.)

*Nykyistä miljoonan tiilen kirkkoa varten lyötiin miljoona tiiltä viereisen Pulkkilan kylän tiilitehtaalla. 200 000 tiiltä jäi ylimääräiseksi.*

Peltoaukeiden maisema

Asikkalan nykyiseen pitäjäjään syntyi jo keskiajalle 24 henkikirjoituskylää, jotka kaikki mainitaan vuoden 1540 maakirjassa. Pitäjän vanhat kylät peltoaukeineen ovat Asikkalan vanhaa perinnemaisemaa. Sysmästä tultaessa aukeavat heti Pulkkilan harjun ja kylän jälkeen Asikkalan kirkonkylän laajat viljelymaisemat taloineen ja peltoineen. Vääksystä Jämsään johtavan valtatien varrella tulee vastaan Äinään seudun kyliä, mm. Iso-Äiniön, Vähimaan, Kurhilan ja Hillilän vanhojen kylien peltoaukeat; Lammille menevän tien varrella tunnetuin kylä on Viitaila ja Lahden suunnalla levittäytyvät Vehkoon ja Vesivehmaan viljelysmaisemat. Isossajaossa jaettuja maita alettiin Uusjaossa 1840- yhdistää ja taloja siirtää kylän ulkopuolelle viljelyksiensä yhteyteen. Ryhmäkylät hajosivat yksittäisten maatilojen rakennusryhmiksi, joita peltoaukeat yhdistävät.