Heinäladon olkikatto

Museoalueen heinäladon olkikatto päätettiin jälleen kerran uusia perinteisellä olkikatteella. Olkikatto kesti vanhaan aikaan ainakin 30 vuotta, mutta tätä kattoa on uusittu noin kymmenen vuoden välein.  Kattoa varten kylvettiin vanhaa maatiaislajikketta, joka kesti pitkänä korrenvahvistajan levityksestä huolimatta. Pellolle mentiin, kun jyvä oli tuleentunut, mutta ei vielä täysin valmista leikkuupuimurilla puitavaksi. Niittäminen… Haluan jatkaa lukemista

Heinänteko

Hermannist heinään, juosten Joelist. Tämä entisajan sanonta oli heinänteon aloitusohje aikana, kun heinä korjattiin luonnonniityistä. Sanonta on samalla humoristinen, sillä Hermannin ja Joelin päivät ovat perättäin hieman ennen heinäkuun puolta väliä. Käyrävartisilla viikatteilla niitetyn heinän annettiin kuivua niityllä eli paikallisesti sanottuna niitulla, ja kuivumisen edistämiseksi sitä käänneltiin haravalla. Heinä koottiin… Haluan jatkaa lukemista

Ojankaivuu

Ojan kaivaja          Asikkalan pitkäaikainen museomies Erkki Raunio tarkastelee työnsä jälkeä. Ojat tekivät ta­sankojen kuokkaviljelmistä peltoa, jossa kosteus säilyi tasaisena. Ojien kaivaminen ja kunnossapito olivat talonpojan raskaimpia töitä. Täl­lekin alalle tuli ammattimaisia ojureita, jotka elät­tivät per­heensä kaivamalla ojia pellonojista maan­tieojiin, kaikilla aikansa suurilla maantie- ja rautatie- sekä kana­vatyömailla, Vääksyn kanavakin kaivettiin… Haluan jatkaa lukemista

Ja näin tallukka valmistetaan

Asikkalan kotiseutuyhdistyksen Facebook-sivuilla on video, jolla Erkki Raunio kertoo, kuinka tehtiin asikkalalainen tallukka, jota myös tikkatallukaksi kutsuttiin. Video kestää noin 5 minuuttia ja se on kuvattu 2018. Pääset videoon klikkamalla alla olevaa linkkiä. (Kuva ei ole samasta tilanteesta.) https://www.facebook.com/asikkalan.kotiseutuyhdistys/videos/2434684530083523 Haluan jatkaa lukemista