Pitkiä pellavia

Asikkalan kevyet pellot sopivat hyvin pellavan kasvatukseen. Viljelyn määrästä puhuttiin kapan aloina eli kuinka suuri ala kapallisella siemeniä saatiin kylvettyä. Pellavan viljely ja sen jälkeinen kuitujen käsittely vaativat monta työvaihetta ja siten paljon töitä. Viljely vähenikin nopeasti jo sata vuotta sitten pellavaa pehmeämpien puuvillakankaiden tultua markkinoille. Äestyksen jälkeen pellavapelto tuorottiin… Haluan jatkaa lukemista

Ajokalumuseon katotustalkoot

Pappilan vanha kivinavetta eli asikkalalaisittain ometta toimii nykyisin ajokalumuseona. Ometta on tehty ilmeisesti vuoden 1880 tienoilla, samoihin aikoihin kuin kirkko. Seinäkivet ovat osin säännöllisiä, osin sekalaisia lohkareita. Rakennuksen alkuperäinen katemateriaali oli päre. Kate on myöhemmin vaihdettu kauemmin kestäväksi betonitiilikatoksi. Kun alueelle tehtiin talomuseo, antoi seurakunta myös ometan Asikkalan Kotiseutuyhdistyksen käyttöön…. Haluan jatkaa lukemista

Vapaaehtoistyötä historian parissa

Tästähän ei pitänyt puhua yhdistyksen piirissä, mutta kuinkas kävikään! Asia tuli julki tämän sivuston teon loppuvaiheessa, kun yhdistyksen jäsen Leena Lehtinen sattui vilkaisemaan kunnan laitamilla sijaitsevaan lehtien ja kirjojen kierrätyslaatikkoon. Käteen tarttui kiintoisa kirja sekä lehti, jossa yllättäen olikin juttua tutusta henkilöstä: yhdistyksen puheenjohtajasta. Lehti on ET Terveys 7/22, 10.8.2022…. Haluan jatkaa lukemista

Tallukkajalat ja harjaniskat Asikkalassa

Kaikilla pitäjillä ja kylillä oli oma haukkumani­mensä eli köllinsä, joilla niiden asukkaita kiusoi­teltiin. Pilkkanimet olivat erityisesti miesten pe­rinnettä, joita käytettiin markkinoilla ja nuorten miesten kylätappeluissa nostattamaan oman kylän henkeä (Kirsti Mäkinen 2007). Asikkalalainen oli naapuripitäjäläisten puheissa harjaniska, hevosvaras, hienonjauhattaja ja tal­lukkajalka. Suosituin pilkkanimi on ollut hienon­jauhattajat, joka olisi syntynyt todellisuudessa… Haluan jatkaa lukemista

Ja näin tallukka valmistetaan

Asikkalan kotiseutuyhdistyksen Facebook-sivuilla on video, jolla Erkki Raunio kertoo, kuinka tehtiin asikkalalainen tallukka, jota myös tikkatallukaksi kutsuttiin. Video kestää noin 5 minuuttia ja se on kuvattu 2018. Pääset videoon klikkamalla alla olevaa linkkiä. (Kuva ei ole samasta tilanteesta.) https://www.facebook.com/asikkalan.kotiseutuyhdistys/videos/2434684530083523 Haluan jatkaa lukemista