Lasten museopäivä

30.7. 2023 Asikkalan kotiseutumuseolla oli erityisesti lapsille suunnattu tapahtuma, jossa perheen pienimmät saivat tutustua vanhoihin tapoihin ja esineisiin. Matti vastasi kysymyksiin ja kertoi vanhoista esineistä ja siitä mitä niillä tehtiin. Anjan opastuksella lapset pääsivät tutustumaan vanhan ajan pyykinpesutapoihin ja kokeilemaan niitä omin käsin. Myös vanhoja pelejä ja leikkejä esiteltiin. Puujaloilla… Haluan jatkaa lukemista

Perinnepäivä

2.7.2023 vietettiin Asikkalan kotiseutumuseolla perinnepäivää. Valmisteluja tehtiin kosteassa säässä: penkit pystytettiin yleisölle ja pelimanneille katos. Sade kuitenkin loppui, kun tapahtuma alkoi klo 12. Aurinko jopa yritti esiin juhlan aikana. Avajaispuheet piti yhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Murto ja juhlapuheen kansallispukukonsultti Taina Kangas Suomenkansallispukukeskuksesta/Suomen käsityön museolta.Hän myös juonsi pukunäytöksen. Musiikki ja laulu elävöittivät… Haluan jatkaa lukemista

Pärekatto

Riiheen ja hevoskiertoon (karttakohde 9) tehtiin uusi pärekatto 2009. Vanha katto olikin 1970-luvun lopulta eli selvisi kolmenkymmenen vuoden ikään. Kattoon päätettiin tällä kertaa ostaa päreet ja tehdä muut työt talkoilla. Päreet tulivat Toivakasta, jossa Karin Päre ja Puu tekee päreitä ja he tekevät myös kattoja. Koska katto oli ollut vielä… Haluan jatkaa lukemista

Pitkiä pellavia

Asikkalan kevyet pellot sopivat hyvin pellavan kasvatukseen. Viljelyn määrästä puhuttiin kapan aloina eli kuinka suuri ala kapallisella siemeniä saatiin kylvettyä. Pellavan viljely ja sen jälkeinen kuitujen käsittely vaativat monta työvaihetta ja siten paljon töitä. Viljely vähenikin nopeasti jo sata vuotta sitten pellavaa pehmeämpien puuvillakankaiden tultua markkinoille. Äestyksen jälkeen pellavapelto tuorottiin… Haluan jatkaa lukemista

Kansallispukujen tuuletus

Ensimmäistä kertaa loppiaisena 2023 järjestetystä tapahtumastamme tuli suosittu kertaheitolla! Museoalueelle kerääntyi tapahtuma-aikaan 40 henkilöä: hiihtäjiä, yleisöä, kuvaajia ja lehdistöä. Kaikkiaan parikymmentä eri alueiden kansallispukua oli mukana iloisessa menossa. Värikkäät helmat hulmusivat ja laturiemu oli ylimmillään. Ensi vuonna sitten uudestaan! Niin toivottiin. Haluan jatkaa lukemista

Ajokalumuseon katotustalkoot

Pappilan vanha kivinavetta eli asikkalalaisittain ometta toimii nykyisin ajokalumuseona. Ometta on tehty ilmeisesti vuoden 1880 tienoilla, samoihin aikoihin kuin kirkko. Seinäkivet ovat osin säännöllisiä, osin sekalaisia lohkareita. Rakennuksen alkuperäinen katemateriaali oli päre. Kate on myöhemmin vaihdettu kauemmin kestäväksi betonitiilikatoksi. Kun alueelle tehtiin talomuseo, antoi seurakunta myös ometan Asikkalan Kotiseutuyhdistyksen käyttöön…. Haluan jatkaa lukemista

Heinäladon olkikatto

Museoalueen heinäladon olkikatto päätettiin jälleen kerran uusia perinteisellä olkikatteella. Olkikatto kesti vanhaan aikaan ainakin 30 vuotta, mutta tätä kattoa on uusittu noin kymmenen vuoden välein.  Kattoa varten kylvettiin vanhaa maatiaislajikketta, joka kesti pitkänä korrenvahvistajan levityksestä huolimatta. Pellolle mentiin, kun jyvä oli tuleentunut, mutta ei vielä täysin valmista leikkuupuimurilla puitavaksi. Niittäminen… Haluan jatkaa lukemista

Heinänteko

Hermannist heinään, juosten Joelist. Tämä entisajan sanonta oli heinänteon aloitusohje aikana, kun heinä korjattiin luonnonniityistä. Sanonta on samalla humoristinen, sillä Hermannin ja Joelin päivät ovat perättäin hieman ennen heinäkuun puolta väliä. Käyrävartisilla viikatteilla niitetyn heinän annettiin kuivua niityllä eli paikallisesti sanottuna niitulla, ja kuivumisen edistämiseksi sitä käänneltiin haravalla. Heinä koottiin… Haluan jatkaa lukemista

Ojankaivuu

Ojan kaivaja          Asikkalan pitkäaikainen museomies Erkki Raunio tarkastelee työnsä jälkeä. Ojat tekivät ta­sankojen kuokkaviljelmistä peltoa, jossa kosteus säilyi tasaisena. Ojien kaivaminen ja kunnossapito olivat talonpojan raskaimpia töitä. Täl­lekin alalle tuli ammattimaisia ojureita, jotka elät­tivät per­heensä kaivamalla ojia pellonojista maan­tieojiin, kaikilla aikansa suurilla maantie- ja rautatie- sekä kana­vatyömailla, Vääksyn kanavakin kaivettiin… Haluan jatkaa lukemista

Vapaaehtoistyötä historian parissa

Tästähän ei pitänyt puhua yhdistyksen piirissä, mutta kuinkas kävikään! Asia tuli julki tämän sivuston teon loppuvaiheessa, kun yhdistyksen jäsen Leena Lehtinen sattui vilkaisemaan kunnan laitamilla sijaitsevaan lehtien ja kirjojen kierrätyslaatikkoon. Käteen tarttui kiintoisa kirja sekä lehti, jossa yllättäen olikin juttua tutusta henkilöstä: yhdistyksen puheenjohtajasta. Lehti on ET Terveys 7/22, 10.8.2022…. Haluan jatkaa lukemista

Historiaa näytellen

Vuoden 1983 Perinnepäivänä museolla esitettiin Martti Suntelan kirjoittama näytelmä ”Ro­vastintarkastus Asikkalassa 1678” ja vuotta myöhemmin saman tekijän ”Rovastinkäräjät Asikkalassa 1672”. Hollolan rovastia esitti Erkki Raunio. Molemmat näytelmät perustuvat alkuperäisiin pöytäkirjoihin. Rovastin tarkastuksessa kuudennusmiehet kieltäytyivät antamasta Hollolaan rakennustarvikkeita palaneen kirkon korjaukseen ja rovastin käräjillä käsiteltiin mm. isännän juopottelua, piikatyttöjen juoruilemista ja… Haluan jatkaa lukemista

Tallukkajalat ja harjaniskat Asikkalassa

Kaikilla pitäjillä ja kylillä oli oma haukkumani­mensä eli köllinsä, joilla niiden asukkaita kiusoi­teltiin. Pilkkanimet olivat erityisesti miesten pe­rinnettä, joita käytettiin markkinoilla ja nuorten miesten kylätappeluissa nostattamaan oman kylän henkeä (Kirsti Mäkinen 2007). Asikkalalainen oli naapuripitäjäläisten puheissa harjaniska, hevosvaras, hienonjauhattaja ja tal­lukkajalka. Suosituin pilkkanimi on ollut hienon­jauhattajat, joka olisi syntynyt todellisuudessa… Haluan jatkaa lukemista

Ja näin tallukka valmistetaan

Asikkalan kotiseutuyhdistyksen Facebook-sivuilla on video, jolla Erkki Raunio kertoo, kuinka tehtiin asikkalalainen tallukka, jota myös tikkatallukaksi kutsuttiin. Video kestää noin 5 minuuttia ja se on kuvattu 2018. Pääset videoon klikkamalla alla olevaa linkkiä. (Kuva ei ole samasta tilanteesta.) https://www.facebook.com/asikkalan.kotiseutuyhdistys/videos/2434684530083523 Haluan jatkaa lukemista

Mehiläisenhoito

Pastori Alfred Mäkisen mehiläistenhoitokoulusta olkipesäkurssiin Mehiläisten hoito on vanha suomensukuisten kansojen elinkeino, joka on säilynyt elävänä Uralin alueella vanhassa muodossaan. Suomessa ja muissa pohjoismaissa hunajan käyttö ja siten mehiläistenhoito väheni jo satoja vuosia sitten, kun siman juonti korvautui oluen juonnilla ja sokerin tuotanto muulla tavoin kehittyi. Kun villimehiläisiä alettiin hoitaa… Haluan jatkaa lukemista

Asikkalan Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotis historiikki

Esitetty 13.7.2014 perinnepäivässä Tänä vuonna tulee kuluneeksi 60 vuotta siitä kun Asikkalan Kotiseutuyhdistys perustettiin. Toukokuun toisena päivänä 1954 Yttölän isäntä Martti Suntela oli kutsunut kotiinsa joukon kotiseutuhenkisiä asikkalalaisia keskustelemaan kotiseututyöstä. Oltiin yhtä mieltä siitä, että pitäisi ryhtyä vaalimaan täkäläistä arvokasta kansanperinnettä niin, että saataisiin aikaan kotiseutumuseo ja Asikkalan pitäjähistoria. Asioiden… Haluan jatkaa lukemista